peemaa

Yksi syy korkealle hinnalle on keskiviikkona alkanut rajoitus Suomen ja Ruotsin välisessä siirtoyhteydessä. Huolto- ja rakennustöiden takia osa Suomen ja Ruotsin välisestä sähkön siirtoyhteydestä on pois käytöstä reilun kolmen viikon ajan.

Ruotsista Suomeen sähköä tuovan yhteyden siirtokyky heikkenee töiden aikana 200 megawattiin tavallisesta 1 200 megawatista. Käytännössä töiden aikaiset rajoitukset tarkoittavat, että tavallista pienemmän sähköntuotannon päivinä Suomeen ei tavalliseen tapaan voida tuoda sähköä Ruotsista.

Tuulen puute ja muut häiriöt vaikuttaa normaalia enemmän pörssisähkön hintaan seuraavan "runsaan" kolmen viikon ajan.

Tilanne ilmeisesti toimii myös toiseen suuntaan, jos tuulee paljon kulutukseen nähden, pörssisähkön hinta laskee alemmaksi kuin jos siirtolinja olisi käytössä. Nyt huollossa olevan siirtolinja on Suomesta Ruotsiin suuntaan normaalisti 1100MW ja takaisinpäin 1200MW. Huollon aikana käytössä on 300MW ja 200MW.

Heinä-elokuussa on seuraava noin neljän viikon rajoitus, kun Suomen ja Ruotsin välisen Aurora Linen rakennustyöt jatkuu. Ja jotta ei olisi liian selkeää, myös Suomen kantaverkkoa vahvistetaan kesän aikana Pohjanmaalla, jolloin tuulivoiman maksimituotosta joudutaan ajoittain rajoittamaan 2000MW.

Eli voi odottaa että pörssisähkön hintapylväät muistuttaa Linnanmäen vuoristorataa kesän ajan.

Venäjän disinformaatioon ja tiedustelupalveluiden toimintaan erikoistunut italialainen tutkija Luigi Sergio Germani korosti, että Kreml ei nyt enää edes pyri siihen, että EU-parlamenttiin menisi läpi avoimia Putinin ihailijoita tai tukijoita. Se olisi liian ilmeistä, ja sama hyöty voidaan saada aikaan Venäjän kannalta muutenkin.

– Venäjä haluaa EU-parlamenttiin ihmisiä, jotka suhtautuvat epäilevästi Ukrainaan ja sotilaalliseen tukeen Ukrainalle. Avainsana, jota toistellaan nyt kaikkialla, on rauha. Italialaisille markkinoidaan, että kaikkein tärkeintä on edistää rauhaa, Germani kuvaili.

Venäjä vaikuttaa vaaleihimme myös pelolla. Viron pääministeriä Kaja Kallasta Venäjä on yrittänyt pelotella jopa aivan konkreettisesti laittamalla hänet etsintäkuulutettujen listalleen.

Lennart Meri -konferenssissa Kallas vaati eurooppalaisilta poliitikoilta nimenomaan pelottomuutta. Hänen mukaansa länsipoliitikot pelkäävät Ukrainan auttamista muun muassa siksi, että he pelkäävät kärjistävänsä sotaa, he pelkäävät ydinsotaa ja he pelkäävät oman paikkansa menettämistä kunkin maan tulevissa vaaleissa.

Kallaksen mukaan yksi suurimmista peloista on kuitenkin pelko siitä, mitä Venäjän tappio Ukrainan sodassa tarkoittaisi.

– Kuulen tätä jatkuvasti. Lännessä pelätään nyt Venäjän häviötä aivan samaan tapaan kuin pelättiin 1990-luvun alussa Neuvostoliiton kaatumista, Kallas sanoi.

– Pelättiin, mitä kaikkea pahaa seuraa, jos Neuvostoliitto kaatuu. Mutta se ei ollut paha asia. Eikä Venäjän häviö olisi paha asia, sillä silloin siinä yhteiskunnassa voisi tapahtua todellinen muutos, Kallas muistutti.

Rauhaan pyrkiminen ei itsessään ole huono tavoite. Ukrainan tapauksessa merkittävintä on et se rauha on Ukrainan tavoitteiden mukainen, eikä Venäjän tavoitteiden mukainen. Mitä pidempään Ukraina jaksaa sotia, sitä parempi tilanne meillä on. Se tarkoittaa että jo ihan itsekkäistäkin syistä Ukrainan sotimista pitää tukea.

Neuvostoliiton kaatumisen jälkeinen aika oli hyvää aikaa. Silloin vaikutti vielä siltä että Venäjästä tulee tolkullinen maa ja se liittyy länsimaisiin demokratioihin. Mut sitä toivoa ei olisi voinut olla olemassa ilman NL:n kaatumista. Sen sijaan että olisi huolissaan Venäjän tappiosta Ukrainassa, pitäisi miettä mitä potentiaalia muutokseen parempaan Venäjän tappiolla on.

Sähkön kantaverkon pitkät rakennus- ja huoltotyöt Keski- ja Pohjois-Ruotsissa voivat lisätä sähkön hinnan vaihteluita loppukeväällä ja kesällä Suomessa.

Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska kraftnät tekee parhaillaan isoja verkon parannustöitä. Yhtiö rakentaa uusia voimajohtoja ja ottaa käyttöön uusia sähköasemia Keski-Ruotsissa.

Ruotsissa ongelmana on ollut riittämättömät siirtoyhteydet maan eri hinta-alueiden välillä, joka on aiheuttanut paikoittain isoja hintavaihteluita maan sisällä.

Ongelma on syntynyt siitä, että Ruotsin ydinvoimalat sijaitsevat maan eteläosassa sekä vesi- ja tuulivoimalat maan pohjoisosassa mutta sähkön kuluttajat suurissa kaupungeissa maan keskiosassa. Venäjän hyökkäyssodan aikana tilannetta on pidetty myös uhkana energiaturvallisuudelle.

Myös Suomen ja Pohjois-Ruotsin väliseen siirtoyhteyteen on tulossa pitkiä huoltotöitä, jotka rajoittavat sähkön tuonti- ja vientikapasiteettia.

Suomen ja Pohjois-Ruotsin välisiä 1 500 megawatin siirtoyhteyksiä huolletaan toukokuun lopusta juhannukseen ja vielä myöhemmin kesällä heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin, kerrotaan kantaverkkoyhtiö Fingridistä.

[Fingridin strategisesta verkkosuunnittelusta vastaavan yksikön päällikkö Mikko] Heikkilä sanoo, että rajasiirtoyhteydet tuovat joustavuutta sähköjärjestelmään. Silloin kuin yhteyksiä huolletaan, joustavuutta on vähemmän ja sen voi Heikkilän mukaan odottaa näkyvän sähkön hinnan tavanomaista suurempana vaihtelevuutena.

”Kun meillä vähätuulista ja tarvitsisimme tuontisähköä, emme voi tuoda sähköä Ruotsista, ja kun meillä on tuulista ja paljon vietävää, emme voi viedä sähköä Ruotsiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sähkön hinta on keskeytysten aikana normaalia volatiilimpi eli hetkittäin joko todella edullinen tai todella kallis”, Heikkilä sanoo.

Ruotsin etelä-pohjois-suunnan sähkönsiirron heikkoudesta on puhuttu jo muutaman vuoden ajan. Siirtokapasiteetin puute on rajoittanut myös siirtoa Suomesta Ruotsiin, kun meillä on ollut liikaa tuotantoa. Tilanne on ollut Ruotsin itse aiheuttama, kun ne ei päivittäny etelä-pohjois-suunnan siirtoja kasvaneen tuotannon ja kulutuksen mukana. Ilmeisesti vasta Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai ruotasalaiset korjaamaan tilanteen, koska siirron puute aiheutti uhkan energiaturvallisuudelle. Normaalimpi maa olis korjannu ongelman heti kun se tuli ilmi.

Ruotsin huolto- ja korjaustoimien seurauksena me ollaan niiden aikana enemmän oman tuotannon ja kulutuksen varassa. Kun kulutus ja tuotanto ei kohtaa, jos tuotantoa on liikaa, sähkö on halpaa tai negatiivista. Ja kun tuotantoa on vähän, sähkö on kallista. Vois olettaa et molemmissa ääripäissä mennään aika kauas, mut ei varmaan niin kauas kuin on aiemmin virheen tai hankalan tilanteen takia menty. Kuluttajan kannalta, jos pystyy vaikuttamaan omaan kulutukseen, tilanne on hyvä. Mut jos tulee vaikka pitkä kuuma tuuleton kausi, ja on pakko jäähdyttää et voi nukkua, se voi tulla kalliiksi.

Olkiluodon kakkosreaktorin vuosihuollot venyvät vielä vuorokaudella aiemmin arvioidusta. Ydinvoimayhtiö Teollisuuden Voima arvioi nyt, että huollot saadaan päätökseen keskiviikkona.

Myös Olkiluoto 3:n vuosihuollot ovat venyneet. Kolmosreaktorin huollot on tällä tietoa tarkoitus saada valmiiksi perjantaina.

Jos huollot venyvät, Suomessa saatetaan joutua tilanteeseen, jossa Olkiluodon kaikki kolme yksikköä ovat samaan aikaan huollossa.

Olkiluoto 1 on nimittäin menossa huoltoon 12. toukokuuta. HS kysyi viime viikolla TVO:n sähköntuotannon johtaja Marjo Mustoselta, voiko Olkiluoto 1:n huoltoa lykkäämään, jos Olkiluoto 3:n huolto pitkittyy entisestään.

”Tämä tietysti arvioidaan erikseen, mikäli tällainen tilanne tulisi eteen”, Mustonen vastasi.

TVO:n etusivulla on päivittyvä huoltoaikataulu, siinä on nyt *~~7.5.~~8.5. tuli uusin aikataulu:

OL1 12.-28.5.2024

OL2 28.4.-~~8.5.2024~~9.5.2024

OL3 2.3.-~~10.5.2024~~14.5.2024

Kun OL1 on ollut jo pidempään käytössä, sen huollon aloitusaika ei ilmeisesti ole niin merkittävä kuin OL3:n huollon aloitusaika oli. Vois tietenkin olla kätsympää jos isojen tuotantolaiteosten vuosihuollot olis kesempänä, eikä kun kulutus on, tai voi olla, vielä kylmän sään takia korkeampaa.

Eurooppalaiset tiedustelupalvelut ovat varoittaneet Euroopan maiden hallituksia Venäjän kaavailemista väkivaltaisista vahingonteoista, kertoo talouslehti The Financial Times.

Lehden mukaan tiedusteluviranomaiset epäilevät Venäjän valmistelevan esimerkiksi pommi-iskuja ja tuhopolttoja sekä laajemmin yhteiskuntiin kohdistuvia hyökkäyksiä Euroopan maaperällä.

Esimakua Venäjän masinoimista tihutöistä ja vahingonteoista on saatettu jo saada eri puolilla Eurooppaa, The Financial Times kirjoittaa.

Epäilyttäviä tapahtumia oli ollut Saksassa, Englannissa, Ruotsissa, Virossa ja Tsekeissä. Kahdessa ekassa maassa oli saatu kiinni Venäjän kansalaisia tai venäläisten organisaatioiden hyväksi toimineita muita henkilöitä. Kolmessa muussa maassa tekojen on arvioitu olleen mahdollisesti Venäjään kytkeytyneitä.

Ruotsissa ja Tsekeissä oli suistettu junia tai muuten häiritty rautatieliikennettä. Virossa oli ollut hyökkäykset sisäministerin autoa vastaan ja toimittajia vastaan.

Sinänsä tämmöstä kohinaa on aina ollut, eri ryhmät maiden sisällä on hyökkäilly ties mitä kohteita vastaan. Mut ne on tehty niiden ryhmien omien päämäärien perusteella. Ero tähän Venäjän mahdolliseen toimintaan olis et näitä hyökkäyksiä tehdään Venäjän päämäärien saavuttamiseksi.

e. Hesari sai Supolta kommentteja asiaan liittyen

”Seurauksilla tai tekijöiden kiinnijäämisillä ei ole Venäjälle liioin merkitystä. – – Venäjä ei enää voi toimia suurlähetystöistä käsin, koska Euroopan maat ovat karkottaneet venäläisiä tiedustelu-upseereja takaisin Venäjälle. Niinpä se tukeutuu nyt toisenlaisiin keinoihin vaikuttamisessaan.”

Minkälaisiin keinoihin Supo sitten arvioi Venäjän tukeutuvan?

”Venäjän uusissa keinoissa korostuu erityisesti kybermaailma. Samalla vaikuttaminen on tietenkin myös aktiivisempaa ja vihamielisempää. Yhtenä elementtinä on lisäksi tällaisten pikkurikollisten ja huligaanien palkkaaminen pikkurahalla tekemään pelottelukampanjoita”, [suojelupoliisin apulaispäällikkö Teemu] Turunen sanoo.

Taustalla on EU:n aie asettaa rangaistustulleja autonvalmistajille, joiden epäillään saavan kilpailua vääristävää valtiollista tukea.

”Odotamme Euroopan komission asettavan 15–30 prosentin tulleja. Vaikka tullit asettuisivat skaalan korkeampaan päähän, jotkut kiinalaisvalmistajat voivat silti saavuttaa mukavat voittomarginaalit tuontiautoista Eurooppaan, koska ne saavat huomattavia kustannusetuja”, Rhodium Groupin tutkijoiden raportissa sanotaan.

Tutkijat käyttävät esimerkkinä kiinalaisjätti BYD:n Seal U -katumaasturia. Sitä myydään Kiinassa euroiksi käännettynä 20 500 eurolla, mutta EU:ssa auton lähtöhinta on 42 000 euroa.

Tutkijat laskevat, että hinnassa on lähes 13 000 euroa ”Euroopan lisää”, kun välistä poistetaan tuonti ja tullauskulut.

Tutkijoiden mukaan BYD:n tapaiselle jätille pitäisi ehkä asettaa yli 50 prosentin tullit, jotta ”Euroopan markkinat eivät houkuttelisi”.

Euroopan komission syyskussa alkanut selvitys pitäisi valmistua lähiaikoina. Sen jälkeen päätetään kiinalaisten sähköautojen tulleista. Jos tullit jää liian pieniksi, ne ei vaikuta kiinalaisten autojen tuontiin alueelle ja on arvioitu (pdf) et jo muutaman vuoden kuluttua kiinalaisilla merkeillä voi olla 20% osuus EU:n sähköautomarkkinoista. Nyt Kiinassa valmistetuilla sähköautoilla on 20%:n osuus EU:n markkinoista, mut suurin osa niistä on länsimaisia merkkejä. Kiinalaisilla merkeillä oli viime vuonna 7,9% osuus.

Jos epäilykset Kiinan epäreiluista tuista sähköautoille pitää paikkansa eikä niihin puututa merkittävällä tavalla, halpojen kiinalaisten autojen tuonti vie eurooppalaiselta valmistukselta tilauksia. Mielenkiintoisesti, kiinalaisia sähköautoja aletaan valmistamaan myös EU:ssa, BYD aloittaa ilmeisesti ensimmäisenä tehtaan Unkarissa.

Poliisin uusien partioveneiden hankinnassa on tullut esiin isoja ongelmia. Poliisi tilasi seitsemän uutta partiovenettä vuonna 2020. Hankinta maksoi vajaat 1,2 miljoonaa euroa.

Veneissä on ollut kuitenkin niin paljon puutteita, ettei osaa niistä ole käytetty juuri lainkaan. Veneisiin on tehty jälkikäteen myös kalliit remontit.

Poliisihallitus valitsi veneiden toimittajan hinnan perusteella. Halvimman tarjouksen teki Bikeworld Oy, joka tarjosi poliisille kotimaassa valmistettuja, erikoisvarusteltuja Alukin-veneitä.

Bikeworldin näkemyksen mukaan veneet ovat olleet hyviä ja läpäisseet esimerkiksi Traficomin tarkastuksen. Toimitusjohtaja Mika Kouki sanoo, että tyytymättömyydessä on ollut osin kyse poliisin sisäisistä asioista.

– Olemme toimittaneet sen kokoisen, tyylisen ja tyyppisen veneen kuin on tilattu. Poliisihallituksen oma tekninen puoli on käynyt veneen läpi ja hyväksynyt, Kouki sanoo.

Ylen MOT-toimituksen tietojen mukaan venehankinta on aiheuttanut tyytymättömyyttä joidenkin poliisilaitosten ja Poliisihallituksen välillä.

Itä-Suomen poliisin pääluottamusmies Eerik Soinisen mielestä tapaus herättää kysymyksen, oliko Poliisihallituksessa oikeanlaista asiantuntemusta hankintaan.

Tässä venekaupassa on vaikea sanoa onko kyse huonosta tilauksesta, huonosta toimituksesta vai molemmista. Mut poliisilla on kokemusta hyvinkin epäonnistuneista tilauksista, joten en lähtis helposti osoittelemaan myyjää sormella. Myös toi poliisin sisäinen riitely soittaa hälytyskelloja, voi olla et toimituksessa ei ole mitään poikkeuksellista, mut poliisissa on erimielisyyttä tilauksesta ja se näkyy sit valituksena.

Alkuvuodesta käyttöön tullu sähköinen aselupajärjestelmä on toinen mielenkiintoinen tilaus. Asiakas soitti et se ei ymmärrä mitä sen pitäis tehdä siinä järjestelmässä saadakseen tehtyä ilmoituksen aseliikkeenä, kun se ei löydä siitä oikeita nappeja. Mä katoin sitä itte ja oli selvää miks se ei niitä nappeja löytäny, ne ei ollu ollenkaan olemassa. Paljastu et poliisi ei saanu järjestelmää valmiiksi ajoissa ja julkaisi sen sellaisenaan. Käyttäjien pitää vaan tietää et painetaan väärin merkittyjä nappeja tai toiminnon puutteessa ihan väärää nappia.

Aselupajärjestelmän kummallisuuksia ihmetellessä tuli monta kertaa mieleen et miten tämäkin asia voi olla väärin, kun moni muu on tehny ne oikein. Ja kun lukee tota artikkelia se hämmennys mielessä, ensimmäinen asia mikä tulee mieleen ei ole se et halvin toimittaja toimitti skeidaa, vaan et poliisi tilas skeidaa, unohti vaikka tilata sähköjärjestelmän veneisiin tai jotain ihan käsittämätöntä. Mut, on tietenkin mahdollista et myös veneissä oli puutteita.

Varjolaivastolla tarkoitetaan aluksia, jotka häivyttävät omistussuhteitaan ja osallistuvat pakotteiden alaisen öljyn kuljettamiseen.

Tämän vuoksi alusten vakuutukset ovat peräisin muualta kuin perinteisistä ja vakavaraisista läntisistä yhtiöistä. Tämä herättää epäilyksiä vakuutusten tosiasiallisesta kattavuudesta. Joissain tapauksissa viranomaisilla ei ole lainkaan tietoa varjolaivaston alusten vakuutuksista.

Mikäli tällainen alus aiheuttaisi öljyvahingon, sen torjumisen kustannukset voisivat jäädä rantavaltioiden veronmaksajien kontolle.

Rantavaltiot voisivat vaatia Tanskan salmien tai Suomenlahden läpi kulkevia tankkereita todistamaan, että niillä on riittävät vakuutukset öljyvuodon varalle.

Kielto perustuisi siihen että ne laivat jotka ei täytä vakuutusvaatimusta joutuisi Yhdysvaltojen pakotelistalle. Kun öljyn kauppa käydään pääosin dollareilla, listalle joutuminen olisi siltä osin kaupankäynnin estävä toimi. Myös listalle päätyneen laivan öljyn ostajalla on itsellään riski joutua pakotelistalle. Tämä ei tietenkään toimi sellaselle kaupalle, jota käydään muilla kuin dollareilla, mutta dollarikaupan osuus öljykaupasta on n. 80%.

Voinee olettaa että Venäjän varjolaivaston tarkoitus on saattaa Venäjän öljy markkinoille. Mutta samalla se luo Venäjälle mahdollisuuden aiheuttaa onnettomuudelta näyttävä öljyvuoto Itämerellä. Joten noiden lavojen kulkuun puuttuminen auttaa myös rajoittamaan mahdollisuuksia aiheuttaa venäläinen onnettomuus.

Itämerelle suunnitellut vetyhankkeet voivat saada EU-tukea ja nopeutetun lupaprosessin.

Suomi tavoittelee vetytalouden edelläkävijyyttä; hallituksen periaatepäätöksen mukaan Suomella on edellytykset valmistaa 10 prosenttia EU:n alueella tuotettavasta puhtaasta vedystä.

Gasgrid on mukana kolmessa hankkeessa.

Hankkeet on:

Nordic Hydrogen Route on Suomen ja Ruotsin välinen putkisto, joka menee molemmissa maissa ilmeisesti sinne missä olisi tarkotus valmistaa vetyä.

Nordic-Baltic Hydrogen Corridor menee Suomesta Viroon merenpohjaa pitkin ja jatkaa Virosta reitin Latvia, Liettua, Puola ja Saksa.

Baltic Sea Hydrogen Collector on putki, jolla yhdistetaan Suomi ja Ruotsi Saksaan merenpohjaa pitkin menevällä putkella.

Viimeaikaisista oppineena vois olettaa et pitkät vedot meren alla on riskialttiita yllättäville ankkureille. Ja jos putki menee maata pitkin, ainakin sen korjaaminen on helpompaa, kun sille kuitenkin sattuu joku ihmeellinen onnettomuus.

Putkien lisäksi tarvitaan sit se edullinen sähköntuotanto, jolla putkissa kulkeva vety valmistetaan.

Suomen sähköverkko sietää korkeintaan 1300MW:n tuotantolaitoksen vikaantumisen. Jotta OL3 voi tuottaa 1600MW:n edestä sähköä, sille luotiin oma järjestelmäsuoja joka kattaa 300MW:n erotuksen. Kun järjestelmäsuojaa luotiin 2000-luvun alussa, OL3:n omistajan TVO:n omistajat omisti myös enemmistön Fingridistä. Sen jälkeen Findrid on myyty pois.

TVO ei halua enää järjestää tai maksaa järjestelmäsuojasta. Nyt järjestelmäsuojan järjestäminen tarkoittaa että verkossa on kuormaa, jonka voi tiputtaa pois jos OL3 vikaantuu, niin että verkkoon ei kohdistu suurempaa muutosta kuin 1300MW. Tiputettava kuorma on esim. TVO:n omistajien teollisuuslaitosten sähkömoottoreita. Kun ne moottorit on järjestelmäsuojassa, ne ei voi olla säädettävänä kuormana muun vian varalta. Eli järjestelmäsuoja on TVO:n omistajille kustannus, koska jos moottorit olis kaupallisena säädettävänä kuormana muiden ongelmien varalta, ne sais korvauksen siitä. Eli, jos joku muu kuin TVO:n omistajat järjestää suojan, ne saa korvauksen siitä, näillä näkymin ilmeisesti TVO:lta.

Fingrid ei halua järjestää tai maksaa järjestelmäsuojan osuutta, koska se kasvattaisi kaikkien kustannuksia, vaikka hyödyn saa vain TVO:n OL3. Energiavirasto päätti aiemmin että järjestelmäsuojan järjestäminen kuuluu Fingridille, joka voi laskuttaa sen TVO:lta.

Lopputulos on ollut että OL3 on tuottanut välillä sähköä vain 1300MW teholla, koska järjestelmäsuoja on ollut kaupallisena säädettävänä kuormana, eikä OL3:n järjestelmäsuojassa. Ei myöskään ole näköpiirissä että toista yli 1300MW:n laitosta olisi tulossa Suomeen, joten sen ylittävä osa olisi todennäköisesti pitkään vain OL3:n käytössä.

Noi 1600MW/1300MW/300MW on nimellisiä tehoja, OL3:n maksimituotanto taitaa olla 1650MW ja järjestelmäsuojaksi ei riitä tasan normaalin suojan ja OL3:n tuotannon ero, vaan järjestelmäsuojassakin pitää olla enemmän kuormaa, koska myös joku niistä voi vikaantua ja poistua siten suojasta.

Nyt viiden päivän lisäaika tarvitaan erityisesti laajennettuihin polttoainetarkastuksiin. Kun polttoaine siirretään vuosihuollon lopuksi takaisin reaktoriin, haluamme edelleen varmistaa niiden puhtauden, ettei irto-osia joudu prosessiin, kerrotaan tiedotteessa.

Deja-vu tulilla.

Helsingin kaupungin luottamus vapaaehtoisiin kauppoihin Helsinki-hallin eli entisen Hartwall-areenan myynnissä alkaa loppua. Kaupungin johtavat poliitikot kokoontuvat torstaiaamuna ylimääräiseen kaupunginhallituksen kokoukseen puimaan hallin tilannetta.

HS:n tietojen mukaan torstain kokouksessa on määrä käynnistää hallin ostoprosessi. Ostoprosessi on ennen pakkolunastusta tapahtuva toimenpide, jossa kaupunki esittää Helsinki-hallin venäläisomistajille haluavansa itse ostaa hallin.

Artikkelin tietojen mukaan, jos kaupunki saa hallin ostettua, se pitää tapahtua viimeistään kesäkuun aikana, koska pakotteisiin lisätty mahdollisuus kauppaan umpeutuu sen jälkeen. Halli ei jäisi kaupungille, vaan se myydään sen jälkeen yksityiselle ostajalle. Yksityinen ostaja voi myös tehdä kaupat hallista itse, jolloin kaupunki perääntyy. Jos kaupungin tai yksityisen tahon kauppa ei onnistu, olisi hallin pakkolunastus seuraava askel.