peemaa

Eurooppalaiset tiedustelupalvelut ovat varoittaneet Euroopan maiden hallituksia Venäjän kaavailemista väkivaltaisista vahingonteoista, kertoo talouslehti The Financial Times.

Lehden mukaan tiedusteluviranomaiset epäilevät Venäjän valmistelevan esimerkiksi pommi-iskuja ja tuhopolttoja sekä laajemmin yhteiskuntiin kohdistuvia hyökkäyksiä Euroopan maaperällä.

Esimakua Venäjän masinoimista tihutöistä ja vahingonteoista on saatettu jo saada eri puolilla Eurooppaa, The Financial Times kirjoittaa.

Epäilyttäviä tapahtumia oli ollut Saksassa, Englannissa, Ruotsissa, Virossa ja Tsekeissä. Kahdessa ekassa maassa oli saatu kiinni Venäjän kansalaisia tai venäläisten organisaatioiden hyväksi toimineita muita henkilöitä. Kolmessa muussa maassa tekojen on arvioitu olleen mahdollisesti Venäjään kytkeytyneitä.

Ruotsissa ja Tsekeissä oli suistettu junia tai muuten häiritty rautatieliikennettä. Virossa oli ollut hyökkäykset sisäministerin autoa vastaan ja toimittajia vastaan.

Sinänsä tämmöstä kohinaa on aina ollut, eri ryhmät maiden sisällä on hyökkäilly ties mitä kohteita vastaan. Mut ne on tehty niiden ryhmien omien päämäärien perusteella. Ero tähän Venäjän mahdolliseen toimintaan olis et näitä hyökkäyksiä tehdään Venäjän päämäärien saavuttamiseksi.

e. Hesari sai Supolta kommentteja asiaan liittyen

”Seurauksilla tai tekijöiden kiinnijäämisillä ei ole Venäjälle liioin merkitystä. – – Venäjä ei enää voi toimia suurlähetystöistä käsin, koska Euroopan maat ovat karkottaneet venäläisiä tiedustelu-upseereja takaisin Venäjälle. Niinpä se tukeutuu nyt toisenlaisiin keinoihin vaikuttamisessaan.”

Minkälaisiin keinoihin Supo sitten arvioi Venäjän tukeutuvan?

”Venäjän uusissa keinoissa korostuu erityisesti kybermaailma. Samalla vaikuttaminen on tietenkin myös aktiivisempaa ja vihamielisempää. Yhtenä elementtinä on lisäksi tällaisten pikkurikollisten ja huligaanien palkkaaminen pikkurahalla tekemään pelottelukampanjoita”, [suojelupoliisin apulaispäällikkö Teemu] Turunen sanoo.

Taustalla on EU:n aie asettaa rangaistustulleja autonvalmistajille, joiden epäillään saavan kilpailua vääristävää valtiollista tukea.

”Odotamme Euroopan komission asettavan 15–30 prosentin tulleja. Vaikka tullit asettuisivat skaalan korkeampaan päähän, jotkut kiinalaisvalmistajat voivat silti saavuttaa mukavat voittomarginaalit tuontiautoista Eurooppaan, koska ne saavat huomattavia kustannusetuja”, Rhodium Groupin tutkijoiden raportissa sanotaan.

Tutkijat käyttävät esimerkkinä kiinalaisjätti BYD:n Seal U -katumaasturia. Sitä myydään Kiinassa euroiksi käännettynä 20 500 eurolla, mutta EU:ssa auton lähtöhinta on 42 000 euroa.

Tutkijat laskevat, että hinnassa on lähes 13 000 euroa ”Euroopan lisää”, kun välistä poistetaan tuonti ja tullauskulut.

Tutkijoiden mukaan BYD:n tapaiselle jätille pitäisi ehkä asettaa yli 50 prosentin tullit, jotta ”Euroopan markkinat eivät houkuttelisi”.

Euroopan komission syyskussa alkanut selvitys pitäisi valmistua lähiaikoina. Sen jälkeen päätetään kiinalaisten sähköautojen tulleista. Jos tullit jää liian pieniksi, ne ei vaikuta kiinalaisten autojen tuontiin alueelle ja on arvioitu (pdf) et jo muutaman vuoden kuluttua kiinalaisilla merkeillä voi olla 20% osuus EU:n sähköautomarkkinoista. Nyt Kiinassa valmistetuilla sähköautoilla on 20%:n osuus EU:n markkinoista, mut suurin osa niistä on länsimaisia merkkejä. Kiinalaisilla merkeillä oli viime vuonna 7,9% osuus.

Jos epäilykset Kiinan epäreiluista tuista sähköautoille pitää paikkansa eikä niihin puututa merkittävällä tavalla, halpojen kiinalaisten autojen tuonti vie eurooppalaiselta valmistukselta tilauksia. Mielenkiintoisesti, kiinalaisia sähköautoja aletaan valmistamaan myös EU:ssa, BYD aloittaa ilmeisesti ensimmäisenä tehtaan Unkarissa.

Poliisin uusien partioveneiden hankinnassa on tullut esiin isoja ongelmia. Poliisi tilasi seitsemän uutta partiovenettä vuonna 2020. Hankinta maksoi vajaat 1,2 miljoonaa euroa.

Veneissä on ollut kuitenkin niin paljon puutteita, ettei osaa niistä ole käytetty juuri lainkaan. Veneisiin on tehty jälkikäteen myös kalliit remontit.

Poliisihallitus valitsi veneiden toimittajan hinnan perusteella. Halvimman tarjouksen teki Bikeworld Oy, joka tarjosi poliisille kotimaassa valmistettuja, erikoisvarusteltuja Alukin-veneitä.

Bikeworldin näkemyksen mukaan veneet ovat olleet hyviä ja läpäisseet esimerkiksi Traficomin tarkastuksen. Toimitusjohtaja Mika Kouki sanoo, että tyytymättömyydessä on ollut osin kyse poliisin sisäisistä asioista.

– Olemme toimittaneet sen kokoisen, tyylisen ja tyyppisen veneen kuin on tilattu. Poliisihallituksen oma tekninen puoli on käynyt veneen läpi ja hyväksynyt, Kouki sanoo.

Ylen MOT-toimituksen tietojen mukaan venehankinta on aiheuttanut tyytymättömyyttä joidenkin poliisilaitosten ja Poliisihallituksen välillä.

Itä-Suomen poliisin pääluottamusmies Eerik Soinisen mielestä tapaus herättää kysymyksen, oliko Poliisihallituksessa oikeanlaista asiantuntemusta hankintaan.

Tässä venekaupassa on vaikea sanoa onko kyse huonosta tilauksesta, huonosta toimituksesta vai molemmista. Mut poliisilla on kokemusta hyvinkin epäonnistuneista tilauksista, joten en lähtis helposti osoittelemaan myyjää sormella. Myös toi poliisin sisäinen riitely soittaa hälytyskelloja, voi olla et toimituksessa ei ole mitään poikkeuksellista, mut poliisissa on erimielisyyttä tilauksesta ja se näkyy sit valituksena.

Alkuvuodesta käyttöön tullu sähköinen aselupajärjestelmä on toinen mielenkiintoinen tilaus. Asiakas soitti et se ei ymmärrä mitä sen pitäis tehdä siinä järjestelmässä saadakseen tehtyä ilmoituksen aseliikkeenä, kun se ei löydä siitä oikeita nappeja. Mä katoin sitä itte ja oli selvää miks se ei niitä nappeja löytäny, ne ei ollu ollenkaan olemassa. Paljastu et poliisi ei saanu järjestelmää valmiiksi ajoissa ja julkaisi sen sellaisenaan. Käyttäjien pitää vaan tietää et painetaan väärin merkittyjä nappeja tai toiminnon puutteessa ihan väärää nappia.

Aselupajärjestelmän kummallisuuksia ihmetellessä tuli monta kertaa mieleen et miten tämäkin asia voi olla väärin, kun moni muu on tehny ne oikein. Ja kun lukee tota artikkelia se hämmennys mielessä, ensimmäinen asia mikä tulee mieleen ei ole se et halvin toimittaja toimitti skeidaa, vaan et poliisi tilas skeidaa, unohti vaikka tilata sähköjärjestelmän veneisiin tai jotain ihan käsittämätöntä. Mut, on tietenkin mahdollista et myös veneissä oli puutteita.

Varjolaivastolla tarkoitetaan aluksia, jotka häivyttävät omistussuhteitaan ja osallistuvat pakotteiden alaisen öljyn kuljettamiseen.

Tämän vuoksi alusten vakuutukset ovat peräisin muualta kuin perinteisistä ja vakavaraisista läntisistä yhtiöistä. Tämä herättää epäilyksiä vakuutusten tosiasiallisesta kattavuudesta. Joissain tapauksissa viranomaisilla ei ole lainkaan tietoa varjolaivaston alusten vakuutuksista.

Mikäli tällainen alus aiheuttaisi öljyvahingon, sen torjumisen kustannukset voisivat jäädä rantavaltioiden veronmaksajien kontolle.

Rantavaltiot voisivat vaatia Tanskan salmien tai Suomenlahden läpi kulkevia tankkereita todistamaan, että niillä on riittävät vakuutukset öljyvuodon varalle.

Kielto perustuisi siihen että ne laivat jotka ei täytä vakuutusvaatimusta joutuisi Yhdysvaltojen pakotelistalle. Kun öljyn kauppa käydään pääosin dollareilla, listalle joutuminen olisi siltä osin kaupankäynnin estävä toimi. Myös listalle päätyneen laivan öljyn ostajalla on itsellään riski joutua pakotelistalle. Tämä ei tietenkään toimi sellaselle kaupalle, jota käydään muilla kuin dollareilla, mutta dollarikaupan osuus öljykaupasta on n. 80%.

Voinee olettaa että Venäjän varjolaivaston tarkoitus on saattaa Venäjän öljy markkinoille. Mutta samalla se luo Venäjälle mahdollisuuden aiheuttaa onnettomuudelta näyttävä öljyvuoto Itämerellä. Joten noiden lavojen kulkuun puuttuminen auttaa myös rajoittamaan mahdollisuuksia aiheuttaa venäläinen onnettomuus.

Itämerelle suunnitellut vetyhankkeet voivat saada EU-tukea ja nopeutetun lupaprosessin.

Suomi tavoittelee vetytalouden edelläkävijyyttä; hallituksen periaatepäätöksen mukaan Suomella on edellytykset valmistaa 10 prosenttia EU:n alueella tuotettavasta puhtaasta vedystä.

Gasgrid on mukana kolmessa hankkeessa.

Hankkeet on:

Nordic Hydrogen Route on Suomen ja Ruotsin välinen putkisto, joka menee molemmissa maissa ilmeisesti sinne missä olisi tarkotus valmistaa vetyä.

Nordic-Baltic Hydrogen Corridor menee Suomesta Viroon merenpohjaa pitkin ja jatkaa Virosta reitin Latvia, Liettua, Puola ja Saksa.

Baltic Sea Hydrogen Collector on putki, jolla yhdistetaan Suomi ja Ruotsi Saksaan merenpohjaa pitkin menevällä putkella.

Viimeaikaisista oppineena vois olettaa et pitkät vedot meren alla on riskialttiita yllättäville ankkureille. Ja jos putki menee maata pitkin, ainakin sen korjaaminen on helpompaa, kun sille kuitenkin sattuu joku ihmeellinen onnettomuus.

Putkien lisäksi tarvitaan sit se edullinen sähköntuotanto, jolla putkissa kulkeva vety valmistetaan.

Suomen sähköverkko sietää korkeintaan 1300MW:n tuotantolaitoksen vikaantumisen. Jotta OL3 voi tuottaa 1600MW:n edestä sähköä, sille luotiin oma järjestelmäsuoja joka kattaa 300MW:n erotuksen. Kun järjestelmäsuojaa luotiin 2000-luvun alussa, OL3:n omistajan TVO:n omistajat omisti myös enemmistön Fingridistä. Sen jälkeen Findrid on myyty pois.

TVO ei halua enää järjestää tai maksaa järjestelmäsuojasta. Nyt järjestelmäsuojan järjestäminen tarkoittaa että verkossa on kuormaa, jonka voi tiputtaa pois jos OL3 vikaantuu, niin että verkkoon ei kohdistu suurempaa muutosta kuin 1300MW. Tiputettava kuorma on esim. TVO:n omistajien teollisuuslaitosten sähkömoottoreita. Kun ne moottorit on järjestelmäsuojassa, ne ei voi olla säädettävänä kuormana muun vian varalta. Eli järjestelmäsuoja on TVO:n omistajille kustannus, koska jos moottorit olis kaupallisena säädettävänä kuormana muiden ongelmien varalta, ne sais korvauksen siitä. Eli, jos joku muu kuin TVO:n omistajat järjestää suojan, ne saa korvauksen siitä, näillä näkymin ilmeisesti TVO:lta.

Fingrid ei halua järjestää tai maksaa järjestelmäsuojan osuutta, koska se kasvattaisi kaikkien kustannuksia, vaikka hyödyn saa vain TVO:n OL3. Energiavirasto päätti aiemmin että järjestelmäsuojan järjestäminen kuuluu Fingridille, joka voi laskuttaa sen TVO:lta.

Lopputulos on ollut että OL3 on tuottanut välillä sähköä vain 1300MW teholla, koska järjestelmäsuoja on ollut kaupallisena säädettävänä kuormana, eikä OL3:n järjestelmäsuojassa. Ei myöskään ole näköpiirissä että toista yli 1300MW:n laitosta olisi tulossa Suomeen, joten sen ylittävä osa olisi todennäköisesti pitkään vain OL3:n käytössä.

Noi 1600MW/1300MW/300MW on nimellisiä tehoja, OL3:n maksimituotanto taitaa olla 1650MW ja järjestelmäsuojaksi ei riitä tasan normaalin suojan ja OL3:n tuotannon ero, vaan järjestelmäsuojassakin pitää olla enemmän kuormaa, koska myös joku niistä voi vikaantua ja poistua siten suojasta.

Nyt viiden päivän lisäaika tarvitaan erityisesti laajennettuihin polttoainetarkastuksiin. Kun polttoaine siirretään vuosihuollon lopuksi takaisin reaktoriin, haluamme edelleen varmistaa niiden puhtauden, ettei irto-osia joudu prosessiin, kerrotaan tiedotteessa.

Deja-vu tulilla.

Helsingin kaupungin luottamus vapaaehtoisiin kauppoihin Helsinki-hallin eli entisen Hartwall-areenan myynnissä alkaa loppua. Kaupungin johtavat poliitikot kokoontuvat torstaiaamuna ylimääräiseen kaupunginhallituksen kokoukseen puimaan hallin tilannetta.

HS:n tietojen mukaan torstain kokouksessa on määrä käynnistää hallin ostoprosessi. Ostoprosessi on ennen pakkolunastusta tapahtuva toimenpide, jossa kaupunki esittää Helsinki-hallin venäläisomistajille haluavansa itse ostaa hallin.

Artikkelin tietojen mukaan, jos kaupunki saa hallin ostettua, se pitää tapahtua viimeistään kesäkuun aikana, koska pakotteisiin lisätty mahdollisuus kauppaan umpeutuu sen jälkeen. Halli ei jäisi kaupungille, vaan se myydään sen jälkeen yksityiselle ostajalle. Yksityinen ostaja voi myös tehdä kaupat hallista itse, jolloin kaupunki perääntyy. Jos kaupungin tai yksityisen tahon kauppa ei onnistu, olisi hallin pakkolunastus seuraava askel.

Teoriassa voisi ajatella, että sosiaalinen paine pakottaisi meidät kaikki parempiin valintoihin.

Kiinnostavaa onkin, ettei jatkuva hyvesignalointi ja moralisointi näytä johtavan siihen, että ihmiset alkaisivat joukolla toimia vastuullisemmin. Ihmiset lentelevät innokkaasti ympäri maailmaa, ja riistolla pyörivä yritys Shein on jo arvokkaampi kuin pikamuotiketjut H&M ja Zara yhteensä.

Maailma ei siis näytä parantuvan sillä, että keskitymme ruotimaan ylemmyydentuntoisesti muiden virheitä.

Ennemminkin ilkeämielinen keskustelukulttuuri johtaa siihen, ettei kukaan uskalla puhua asioista, joissa ei valmiiksi ole täydellinen. Silloin on helppo lipsahtaa ajattelemaan, että miksi edes yrittäisi parantaa tapojaan, jos mikään ei kuitenkaan riitä.

Joku jossain sano mielenkiintoisesti et autenttisuus on katoamassa, koska virheiden hinta on niin korkea.

Virheet on välttämättömiä asioiden omaksumisessa, virheiden välttely saa aikaan vain huonoja ihmisiä. Jos virheet on vielä artikkelin esimerkkien kaltaisia, joita vois kuvailla vaikka sanalla marginaalisia, virheiden välttely aiheuttaa todella pienen tilan missä voi niiden pelossa enää toimia.

Jos tekee laillisuuden rajoissa keksimänsä asiat, kasvaa paremmaksi ihmiseksi, jolla on kokemukseen perustuva käsitys siitä miten maailma toimii. Jos vielä kailottaa kokemuksensa omaan kuplaansa, virheineen, saa palautetta jolla pärjää tulevaisuudessa paremmin. Jos palauteessa on mukana ylemmyydentuntoisten hyvesignalointia, se pitäis ymmärtää työntää sinne minne se kuuluu tai vaihtaa kuplaa.

Mun näkemys on et satunnaisten onnistumisien täplittämä virhekavalkadi tekee parempia ihmisiä, joiden maailmankuva perustuu todellisuuteen sen kokemisen seurauksena. Jotenkin some on onnistunu ujuttamaan itsensä väärällä tavalla joidenkin ihmisten todellisuuden osaksi, osalle siten että ne ei uskalla sanoa mitä ne ajattelee. Ja toisille paikaksi jossa ne voi sanoa muille mitä vaan, koska ne kuvittelee olevansa oikeassa.

Tiistaina aamupäivällä Suomen yli 1600 tuulivoimalaa, joiden kapasiteetti on ennätysmäiset 7000 megawattia, eivät tuottaneet yhtään mitään vaan itseasiassa kuluttivat sähköä. Tuulivoiman tuotanto oli esimerkiksi klo 11.13 peräti 25 megawattia miinuksella.

– En muista, että olisi aikaisemmin noin isoa lukemaa ollut. Väittäisin, että tämä on jonkinsortin ennätys, vaikka ei näitä ole meillä tilastoitu, sanoo Fingridin asiantuntija Aino Summanen.

Tuulivoiman tuotantotilasto on Fingridin sivulla, josta nähdään että viime vuonna ennätys oli -3 MWh/h, ja ennen tämän päivän uutta ennätystä alkuvuoden pienin tuotanto oli 12 MWh/h. Ihan kauhean paljoa taaksepäin ei noita vuosia kannata mennä, koska tuulivoimaa on rakennettu koko ajan lisää, eikä vaikka vuoden 2020 ennätys -3 MWh/h ole samalla tavalla ennätys kun silloin tuulivoiman kapasiteetti oli vähän yli 2GW.

Saispa vaan sähköä talteen. Jos vaikka laskis et tunnissa käytettäis 10% tuulivoiman tuotannosta eli 700MW, ni vaikka puolen päivän tarpeisiin pitäis pystyä säilyttämään 8,4GWh sähköä, joka on vaikka 62kWh auton akkuina 135483 kpl. Kolleega sano et yksi akku maksaa 16k€, enkä jaksa sitä sen paremmin tarkistaa, joten tollanen akusto maksaisi vähän yli 2 miljardia arvonlisäverolla, asennettuna autoon. Joku nettisivu sano et 8,4GWh muina akkuina olis noin miljardin.

Sähkön hinta on nyt noin 80€/MWh, eli jos tuulen aikana ladattu akusto kulututetaan nyt ja tuulen aikana ladattu sähkö maksoi 10€/MWh, niin nyt se tuottaisi 70€/MWh voittoa. Jos akusto maksoi miljardin, sitä pitäisi käyttää 700MW teholla 20000 tunnin ajan, jotta se maksaisi itsensä takaisin. Jos vuodessa on 1/8 tunneista sellaisia että akustoa tarvitaan 700MW:n teholla, sen kuoletus kestäisi melkein 19 vuotta. Joku akku voisi sen ajan kestääkin, mut vois myös olettaa et akuston purkaman sähkön hinta pitäis olla korkeampi, koska ne pitäis vielä olla säilötty jossain ja niille pitäis olla ihmisiä huoltamassa niitä. En juurikaan tarkistanu omia laskuja, niissä voi olla virheitä.

Amerikkalaisissa teknologiapiireissä Eurooppaa kutsutaan jo ”toiseksi maailmaksi”.

– Eurooppaa pidetään yhä enemmän hyvinvoinnin museona, jossa ihmiset menevät kyllä lomalle, mutta ei maanosana, jossa on nousemassa jännittävää teknologista kehitystä tai taloudellista dynamiikkaa

Näinhän tää on viimeaikoina ollu, Yhdysvalloissa kehitetään jotain uuttaa ja eurooppalaiset keksii miten sitä säännellään. Sääntelyn luominen ei juurikaan luo työpaikkoja sääntelyelimien ulkopuolella, joten sääntelyn taloudellinen hyöty on kyseenalainen.

Artikkeli kertoo syyksi kolme asiaa; maahanmuuton ilman oletusta toimeentulotuesta, Yhdysvaltojen etäisyyden Venäjän sodasta Ukrainassa, ja Yhdysvallat on jakanu suuret valtiontuet yrityksilleen ilmastoinvestointeina.

Yhdysvaltojen ja Kiinan kilpailun välissä Euroopalle voi tulla lyhyt tikku käteen, jos Euroopan taloutta ei saada nousuun. Pelkällä sääntelyllä me ei tästä nousta.

Turun yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto epäilee, että Helsingin areenan omistavat venäläiset oligarkit viivyttävät areenan myymistä tahallaan.

Professori Liuhto epäilee, että venäläiset omistajat saattavat tehdä Suomen tilannetta hankalaksi suoraan Kremlin käskystä.

– Liiketaloudellisesti kaupan pitkittämisessä ei ole mitään järkeä, hän toteaa.

Helsingin kaupunginhallitus on asettanut takarajaksi vapaaehtoisen kaupan toteutumiselle tämän kuun lopun. [Helsingin pormestari Juhana] Vartiainen toisti viime viikolla Ylelle, että kaupunki odottaa enää maaliskuun ajan uskottavaa näyttöä kaupan syntymisestä.

– Mielellään kauppakirjan muodossa. Jos kaupasta ei saada näyttöä, kaupunginhallitus päättää jatkotoimista, joista yksi vaihtoehto on pakkolunastusprosessi, Vartiainen sanoo.

Toisen venäläisen omistajan paikallinen asiainhoitaja selittää että kauppa on "virkatiellä", se on termi jonka merkitys ei aukea kellekään. Ehkä se on kiertoilmaisu vittuilulle.

Ulkoministeriön pakoteasioiden yksikkö ei ole saanut hakemusta kaupan poikkeuslupaa varten. Ilman sitä kauppa ei etene. Joten ilmeisesti joko asia ratkeaa ensi viikolla tai sitten katsotaan kaupungin kortit.